Koneen säätiön rahoittama kolmevuotinen hanke
Hanke sekä tutkii siirtolaisuutta käsittelevien sarjakuvien kerronnallisia keinoja että tuottaa ja nostaa esiin sarjakuvaa, jossa siirtolaisuus muodostaa kantavan teeman.
Seitsenhenkisessä hankeryhmässä ovat edustettuina sekä sarjakuvantekijät että tutkijat. Tutkijoiden tekemä kerronnan analyysi saa syvyyttä sarjakuvantekijöiden tarjoaman tekijänäkökulman avulla ja tekijöiden toimintaa luotaava tutkimus lisää käytännön työtä tekevien ymmärrystä toiminnastaan ja tuo näkyviin uusia toimintamalleja.
Hankeryhmään kuuluvat Warda Ahmed, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Aura Nikkilä, Hannele Richert, Johanna Rojola ja Anna Vuorinne.
Sarjakuva ja siirtolaisuus. kuuluminen, kerronta, aktivismi
aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa.
Hanke sekä tutkii siirtolaisuutta käsittelevien sarjakuvien kerronnallisia keinoja että tuottaa ja nostaa esiin sarjakuvaa, jossa siirtolaisuus muodostaa kantavan teeman.
Seitsenhenkisessä hankeryhmässä ovat edustettuina sekä sarjakuvantekijät että tutkijat. Tutkijoiden tekemä kerronnan analyysi saa syvyyttä sarjakuvantekijöiden tarjoaman tekijänäkökulman avulla ja tekijöiden toimintaa luotaava tutkimus lisää käytännön työtä tekevien ymmärrystä toiminnastaan ja tuo näkyviin uusia toimintamalleja.
Hankeryhmään kuuluvat Warda Ahmed, Ralf Kauranen, Olli Löytty, Aura Nikkilä, Hannele Richert, Johanna Rojola ja Anna Vuorinne.
Sarjakuvantekijä, opettaja ja aktivisti Warda Ahmed haluaa muuttaa maailmaa tekemällä sarjakuvaa. Ahmedille tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi identiteetti, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys.
Hän on pitänyt onttokallo -nimistä sarjakuvablogia vuodesta 2008 lähtien ja hänen sarjakuviaan on ilmestynyt sarjakuva-antologioissa sekä lehdissä. Ahmedia kiinnostaa sarjakuvien tarinankerronnan monitasoisuus. Ahmed on vankkumaton mustavalkosarjakuvan kannattaja.
Hankkeessa Ahmed tutkii nomadi-identiteettiä haastattelemalla maailmalle levittäytyneitä sukulaisiaan sekä kertomalla sukulaistensa siirtolaisuustarinoita sarjakuvan keinoin.
Hän on pitänyt onttokallo -nimistä sarjakuvablogia vuodesta 2008 lähtien ja hänen sarjakuviaan on ilmestynyt sarjakuva-antologioissa sekä lehdissä. Ahmedia kiinnostaa sarjakuvien tarinankerronnan monitasoisuus. Ahmed on vankkumaton mustavalkosarjakuvan kannattaja.
Hankkeessa Ahmed tutkii nomadi-identiteettiä haastattelemalla maailmalle levittäytyneitä sukulaisiaan sekä kertomalla sukulaistensa siirtolaisuustarinoita sarjakuvan keinoin.
Ralf Kauranen on sosiologi ja sarjakuvatutkija. Tutkimuksissaan hän on käsitellyt esimerkiksi sarjakuvan kulttuuripolitiikkaa, sarjakuvakulttuurin ylirajaisuutta ja monikielisyyttä, jatkosodan aikaista sarjakuvapropagandaa ja Suomen sisällissodan sarjakuvallisia esityksiä.
Ralfs modersmål är svenska ja isänkieli suomi. Hänestä tuskin olisi tullut sarjakuvatutkijaa, ellei hänen aikuistumisensa olisi osunut samaan aikaan suomalaisen ja ruotsalaisen sarjakuvakulttuurin aikuistumisen kanssa 1980-luvulla. Kiitos Jalava ja Tapiiri, tack Epix!
Kaurasen osatutkimukset hankkeessa käsittelevät muun muassa sarjakuva-aktivismia ja sarjakuvatyöpajatyöskentelyä sekä sarjakuvien rodullistavia stereotypioita.
Ralfs modersmål är svenska ja isänkieli suomi. Hänestä tuskin olisi tullut sarjakuvatutkijaa, ellei hänen aikuistumisensa olisi osunut samaan aikaan suomalaisen ja ruotsalaisen sarjakuvakulttuurin aikuistumisen kanssa 1980-luvulla. Kiitos Jalava ja Tapiiri, tack Epix!
Kaurasen osatutkimukset hankkeessa käsittelevät muun muassa sarjakuva-aktivismia ja sarjakuvatyöpajatyöskentelyä sekä sarjakuvien rodullistavia stereotypioita.
Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Olli Löyttyä on aina kiinnostanut identiteetin ja paikan väliset suhteet. Namibiassa syntynyt mutta viimeiset 30 vuotta yhdessä ja samassa talossa Tampereen Hyhkyssä asunut Löytty haaveilee Tromssan matkasta.
Tutkimuksissaan hän on analysoinut suomalaisen kirjallisuuden monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä, ja sarjakuvista hän on tutkinut etnisiä stereotyyppejä. Lapsuuden lukukokemukset opettivat hänet ajattelemaan, että sarjakuva avartaa maailmankuvaa, ja aikuisena hän oivalsi, että sen avulla voi myös parantaa maailmaa.
Hanketutkimuksissaan Löytty pohtii esimerkiksi monikielisyyttä ja vierauden tunteen ilmauksia siirtolaisuutta käsittelevissä sarjakuvissa.
Tutkimuksissaan hän on analysoinut suomalaisen kirjallisuuden monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä, ja sarjakuvista hän on tutkinut etnisiä stereotyyppejä. Lapsuuden lukukokemukset opettivat hänet ajattelemaan, että sarjakuva avartaa maailmankuvaa, ja aikuisena hän oivalsi, että sen avulla voi myös parantaa maailmaa.
Hanketutkimuksissaan Löytty pohtii esimerkiksi monikielisyyttä ja vierauden tunteen ilmauksia siirtolaisuutta käsittelevissä sarjakuvissa.
Aura Nikkilä on taidehistorian tohtorikoulutettava Turun yliopistossa. Vuonna 2016 filosofian maisteriksi valmistunut Nikkilä analysoi pro gradu -tutkielmassaan ylirajaisuuden ilmenemistä sekä tarinamaailman tasolla että sarjakuvan siirtolaishahmojen ja lukijan välisenä kohtaamisena Ville Tietäväisen sarjakuvaromaanissa Näkymättömät kädet.
Opinnoissaan Nikkilä on suuntautunut sarjakuvan lisäksi valokuvatutkimukseen. Taidelukion käyneellä Nikkilällä on hieman kokemusta myös sarjakuvien piirtämisestä: vuonna 2003 hän voitti Uudenmaan lasten ja nuorten sarjakuvakilpailun lyhyellä sarjakuvanovelillaan. Nykyään Nikkilä keskittyy tekemisen sijaan sarjakuvien lukemiseen ja tutkimiseen.
Hankkeessa Nikkilä tekee väitöskirjatutkimustaan, jossa hän tarkastelee valokuvien käyttöä siirtolaisuutta käsittelevässä nykysarjakuvassa.
Opinnoissaan Nikkilä on suuntautunut sarjakuvan lisäksi valokuvatutkimukseen. Taidelukion käyneellä Nikkilällä on hieman kokemusta myös sarjakuvien piirtämisestä: vuonna 2003 hän voitti Uudenmaan lasten ja nuorten sarjakuvakilpailun lyhyellä sarjakuvanovelillaan. Nykyään Nikkilä keskittyy tekemisen sijaan sarjakuvien lukemiseen ja tutkimiseen.
Hankkeessa Nikkilä tekee väitöskirjatutkimustaan, jossa hän tarkastelee valokuvien käyttöä siirtolaisuutta käsittelevässä nykysarjakuvassa.
Hannele Richert tekee sarjakuvaa, kirjoittaa siitä, kääntää sitä ja suunnittelee sarjakuvaopetusta, on siis pakkomielteisen kiinnostunut sarjakuvasta. Kiinnostunut toki myös monikielisyydestä, maailmanlaajuisesta yhdenvertaisuudesta ja ihmisten limittäisistä kulttuurisaarekkeista.
Opiskellut kuvallisen alan lisäksi kieliä ja kirjallisuutta, valmistunut 2007 Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiselta laitokselta. Vanhemmat siirtolaisia Saksasta ja Joutsenosta. Asuu perheineen Helsingissä, ikuinen keravalainen.
Richert vastaa hankkeessa sarjakuvien julkaisemisesta sekä kotisivujen moderoimisesta. Sivuston tavoitteena on moniääninen sarjakuvamuotoinen vuoropuhelu siirtolaisaiheen monista puolista.
Opiskellut kuvallisen alan lisäksi kieliä ja kirjallisuutta, valmistunut 2007 Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiselta laitokselta. Vanhemmat siirtolaisia Saksasta ja Joutsenosta. Asuu perheineen Helsingissä, ikuinen keravalainen.
Richert vastaa hankkeessa sarjakuvien julkaisemisesta sekä kotisivujen moderoimisesta. Sivuston tavoitteena on moniääninen sarjakuvamuotoinen vuoropuhelu siirtolaisaiheen monista puolista.
Johanna "Roju" Rojola, sarjakuvataiteilija ja aktivisti. Ei mistään kotoisin, viidettä polvea maastamuuttaja. Opiskellut mm. taidetta ja graafista suunnittelua, valmistunut sarjakuvataiteilijaksi. Tehnyt koko työuransa erilaisia sarjakuva-alan hommia. Sarjakuvaneuvos 2016.
Rojolan tehtävänä hankkeessa on koordinoida Maailman sarjakuvat ry:n tuottamia sarjakuvatyöpajoja. Rojola myös tuottaa tietopankin erilaisista työpajatyöskentelyn muodoista sekä jatkaa kehitystyötä erilaisilla työpajakokeiluilla.
Rojolan tehtävänä hankkeessa on koordinoida Maailman sarjakuvat ry:n tuottamia sarjakuvatyöpajoja. Rojola myös tuottaa tietopankin erilaisista työpajatyöskentelyn muodoista sekä jatkaa kehitystyötä erilaisilla työpajakokeiluilla.
Anna Vuorinne on tohtorikoulutettava Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa. Hän on tutkinut aikaisemmin identiteetti- ja subjektikysymyksiä sekä feministisen kritiikin mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa.
Vuorinnetta kiinnostaa erityisesti uusi saksalainen sarjakuva. Vuonna 2014 hän työskenteli sarjakuvakirjasto Renatessa Berliinissä ja tutustui saksalaisen sarjakuvan kenttään myös käytännön tasolla. Hän fanittaa avoimesti zinekulttuuria ja rakastaa salaisesti Tinttiä.
Hankkeessa Vuorinne tekee väitöskirjatyötään, joka tarkastelee saksalaisen nykysarjakuvan siirtolaisuuskuvauksia erityisesti kerronnan etiikan näkökulmasta.
Vuorinnetta kiinnostaa erityisesti uusi saksalainen sarjakuva. Vuonna 2014 hän työskenteli sarjakuvakirjasto Renatessa Berliinissä ja tutustui saksalaisen sarjakuvan kenttään myös käytännön tasolla. Hän fanittaa avoimesti zinekulttuuria ja rakastaa salaisesti Tinttiä.
Hankkeessa Vuorinne tekee väitöskirjatyötään, joka tarkastelee saksalaisen nykysarjakuvan siirtolaisuuskuvauksia erityisesti kerronnan etiikan näkökulmasta.
